Hoooouuuwll....

Brrhh.. Kylläpä pitkästä aikaa selkäpiitä kipristeli, kun olin jo hakenut hepat sisälle ja päästin koirat pihalle tallista siksi hetkeksi, että nappasin ponit toisesta päädystä sisälle. Sitten taas toiseen päähän avaamaan sisäpihanpuolimaista ovea, jossa Tara jo jonotteli ja Kira vähän taakseenpälyillen ravasi nopsaan myös paikalle.

Sitten samanaikaisesti kuului taas niitä karmivia ääniä, varmasti ovat kettuja tai jotain muita metsänönninkäisiä, mutta tällä kertaa niiden perään kuului parikin haikeaa ulvontaa... Ihan erillaista, mitä ennen. Linnunteitse varmaan kilsan-parin päässä asustelee koiruuksia jotka uloilee aina silloin tällöin, myöhäänkin illalla, mutta tämä oli oli jostain muualta peräisin.

Tehtiin iltatalli loppuun ja lähdettiin sisälle. Molemmat koirat tähyili ja kuunteli tiellepäin, jotain nekin kuunteli ja haisteli. Koska hevoset oli kuitenkin aika tyynellä mielentilalla tarhoista haettaessa, en sen enempiä asiaa aio pohtia. Sitäpaitsi nythän on Pääsiäinen eikä Halloween.

Hauska pääsiäisjuttu oli Pietu-Gorgin blogissa, tsekkaa se tästä. Sen myötä toivotellaan teille hyviä pääsiäisiä. Mahtavaa kun on vapaata neljä päivää ja ilmatkin on näin suosiollisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!

En ole poissa...

Taas yksi niistä päivistä, raskaista ja pelätyistä. Ei onneksi meillä, mutta muualla. Päivistä joiden tietää olevan edessä, mutta joita ei h...