Kyllä me reenataan...

...vaikkei siitä puhutakaan. Kyllä me Kiran kanssa varsinkin reenataan. Tavoitteena edelleen se BH (=> linkistä aukeaa sitten pdf) eli se käyttäytymiskoe. "Käyttäytymiskoe on uudelle koiranohjaajalle helppo ja miellyttävä aloitus koetoimintaan." Heh... AiJaaaaa... Helppo ja miellyttävä, okei. Varsinkin just helppo. Onhan se varmaan joo, jos on, mut ei meille ainakaan oo. Ei me silti sitä olla unohdettu ei.

Me ollaan ny kotireenattu. Talveksi päästään Team Rakkimuksen hallikauteen osalliseksi, kiitos siitä! Lisäksi sain paikan joulukuun Skogsterin seuraamisklinikalle. Kyllä tää tästä, talvella piperrellään ja keväällä ollaan toivottavasti osaavampia.

Seuruu on tehnyt jonkinlaisen nytkähdyksen. Sitä on tehty aikalailla leikinvarjolla ja niin, että Kira haluaa tarjota ja tehdä sitä itse. Ollaan nyt päästy siihen pisteeseen että se tarjoaa sitä vähän ehkä turhankin paljon, mallia aina kun kävelen... Jäävää seisoa on harjoiteltu kun haen postin. Se tietää että on raja, jonka yli ei saa tulla. Siihen on hyvä sanoa seis ja jatkaa itse matkaa. Siinä se seisoo ja odottaa että tulen vierelle takaisin. Odottaa silmät tiukasti tuijottaen; Koska palkkapallo koska palkkapallo?!?! Jeeeee, palkkapallo, mutta missä se on?! Missämissämissä?!?! Ai tuolla, jeeeeeeeeee, palkkapallo!

Tosin tänään tämä junnukoiruus unohti rajat, kun pienen hetken silmä vältti. Yleensä se kestää hyvin silmänvälttämiset, tietää ettei ole menemistä, mutta... Posti... Posti-Pate kurvasi laatikolle vähän ajoissa ja narunjatke oli hevoshulluutensa vallassa. Kuulin hiljentävän auton äänen ja arvasin. Kiiruusti hipsin ulos karsinasta ja huutelin jo mennessä ko. koiruutta nimeltä. Tara tuli, Kira ei... Ounou... Siellähän se oli, kyseli Posti-Patelta joskos voisi lähteä mukaan postinjakoon? Lupasi varmasti olla ahkera apuri, koska Posti-Patea hymyilytti. Toivottavasti ei signeeranut vaatteita sentään tassukura-allekirjoituksella, lupauksestaan. Ja kun vihdoin sain tämän työkarkurin takaisin, oli Tara sitä meiltä että tuollaiset puolivieraat miehet eivät kyllä Kiraa mukaan ota! Ja taas sain karjua vienosti koiraa takaisin. Tara tuli kyllä heti, koska se ei halunnut lähteä Postille töihin. Kiran kanssa keskusteltiin ettei ole laisinkaan soveliasta lähteä vieraan (Mutta eihän Posti-Pate ole vieras, sehän piipahtaa joka aamu?!) matkaan ja myöskin kielletty raja ylittyi siinä samassa.

Ainiin. Wirmon Vipeltäjät muistaa sennukoiruuksia ja tarjoaa 5euron alennuksen hieronnasta koko marraskuun. Käykäähän sennut hieronnassa! Tsiikaa lisää tästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!

Jälkiä pimeässä...

Kiitos kuvasta Koutsi, ihan itse pöllin ;) ... pimeät jäljestäjät. Alkaa ilta olemaan armoton, valo käy vähiin, tunnit vuorokaudessa v...