Hauskaako?

Ohho. Aika vaisu mesta meinaa tämä ploki olla. Sanallinen arkku on kyllä paljonkin sanoja täynnä mut ne ei vaan nyt kirjaudu tänne, syystä tai toisesta. Pääsyy - syypää lienee taas ne kaviokkaat. Tuntuu että mennään vähän tassulliset vs. kaviokkaat meiningillä, enemmän kun häärii toisten kanssa niin toiset jää hippasen vähemmälle. No ei, ei kaikesta sentään voi hevosia syyttää. Kai. On vähän muutakin touhua ollut, eiköhän se täälläkin vielä tulevaisuudessa paljastu...

Mutta, se asia joka kirvoitti nyt vihdoin sanallisen arkkuni ihan sepposenselälleen on tämä aihe.

Olenko pohjimmiltani täysin huumorintajuton tosikkotylsikkö vai mitä, mutta mielestäni tässä ei oikein ole enää mitään hauskaa, ainakaan koiran näkökulmasta katsottuna?

No ehkä se lopullinen palkkio (saako se vetää noi kaikki keksit napaansa, tuskin..) mutta onko se nyt kivaa että murustavia keksejä laitetaan naama, korvat ja silmät täyteen? Tai makkaransiivuja niin että nenäröörikään ei enää toimi kun sisään henkosia vetäessä se liiskautuu sierainreijät umpeuttaen, kuten tuossa vasemmalla olevalla koiruudella, kuono.fi:n fb-sivuilta bongattuna...? (Nojoo, kärjistettyä mut elämä on.)

Ei sillä, en nyt väitä että näillä koirilla olot mitenkään huonot olisi, mutta ei vaan jaksa naurattaa, ehkä enemmän päinvastoin. Eikö sitä kärsivällisyyttä voi jotenkin muutenkin treenaa ja aktiviteettia tarjota?

Vai olenko nyt liian iskostunut vanhanaikaiselle kliseelle "ruualla ei leikitä!"? Kira kyllä leikkii, kirsikkatomaateilla. Se juoksee sen kanssa punkkaan, pyörittelee sitä pitkinpoikin, irvistelee sille ja lopulta liiskaa sen kierimällä päällä. Tämän rituaalin jälkeen se on valmis syötäväksi. Pitäähän se tomaattikin hengettömäksi saada. Mutta se on eri asia.

Hauskaa alkanutta viikkoa toivotellen;
Tosikko-Narunjatke ja sen tylsistyneet, lyhytpinnaiset koirat Tara ja Kira.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!

Ikävä on musta

Facebook-muistot on koukuttavia, katsoa mitä vuosia sitten juuri tänään tapahtui. Vaan kun ne alkaa muistuttaa poismenneistä karvakorvista, ...