Kun hevosrintamalla...

... tapahtuu, on koirarintamalla hiljaisempaa. Täällä blokissa siis, ei täällä, missä koirat oikeasti sijaitsevat. Ei, meteliä ja menoa riittää kyllä.

Bongasin lohta hakiessani hauskaan uutuus(? - voi olla myöskin meille metsissä asuville uutuus, vaikkei muille enää olisikaan?) tuotteeseen, Hurja-sarjan 200g lihapötköihin! (Nää ois niin sen pienen mäyriksen ruokajuttuja!) Hirveen kätsy koko, nimittäin Taralle. (Ai ei ihme että koira tuskailee painottomuuden kanssa, kun käytetään tuollaista ruokakokoa? No ei, kun...) Tara on lihotuskuurilla. Se pudottaa kovin herkästi ikiliikkujana lihansa. Aamun 500g liha-aterian oheen heitettiin nyt 100g lihaa lisää ja miten kätevä se onkaan näistä 200g pötköistä 2 päivälle ottaa. Aikaisemmin käytettiin MUSHin lihapullapalleroita, mutta jotenkin tää toimii nyt paremmin, toistaiseksi ainakin sillä kannalla. Joo. Ja sit iltanappuruokaan lisätään rasvaa, broiskun rasvaa. Se vaan pukkaa tekemään hajuhaittoja, eli varsin maltillisesti pitää käyttää. Pitäs joskus tehdä joku ruokajuttukin, sitä on varmaan suunniteltu jo vuasi, ellei kakskin. Niin se aika kuluu, kohta on jo taas uusi vuosi.

Mut sitä ennen on joulu. En kuulu jouluhypettäjiin, lähinnä se kaupallisuus ja hermopinnassa pinkovat ihmiset aiheuttavat sen. Koska ilmat eivät ole luoneet minkäänlaista joulu- tai edes talvimeininkiä, on joulukalenterikin unohtunut. Kaivoin sen kuitenkin tuolta pölyistä esiin, ettehän te kuitenkaan muista mitä niiden luukkujen takana oli, en minäkään muista. Eli se on vähän niinkuin uus siis taas. Olkoon vaikka sitten niin, että yllärinä joissain luukuissa voi olla ihan uusikin juttu! Kannattaa siis jäljestää luukulta toiselle, ei sitä koskaan tiedä, jouluhan on ihmeiden aikaa... ;)

Niin, sinne joulukalenteriin siis tästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!

En ole poissa...

Taas yksi niistä päivistä, raskaista ja pelätyistä. Ei onneksi meillä, mutta muualla. Päivistä joiden tietää olevan edessä, mutta joita ei h...