Taikasusi susitestissä

"Haluatko tietää miten koirasi käyttäytyy, kun se kohtaa karhun tai suden? Tuoko se pedon luoksesi? Puolustaako se sinua? Yrittääkö se haukullaan pitää sen paikallaan vai johdattaa kauemmas? Näihin ja moniin muihin seikkoihin saat vastauksen tuomalla koirasi testattavaksi. Testin avulla lisäät omaa tuntemustasi koirasi luonteesta, ja opit havaitsemaan mahdollisen vaaran tulkitsemalla koirasi käyttäytymistä. Kasvattajille testi toimii mainiona työkaluna jalostusta ajatellen. Testissä käytetään aitoja karhun sekä suden hajuja, joten koirat reagoivat samoin kuin tositilanteessa."
-Lähde: Konekarhu- ja susi Reino ja Arska & Asko Sorvo



Whoooot?!? Mikä toi on?!?!?!
Nyt on Taikasusi susitestattu. Ihan hauska kokemus, kaikenlaisia ajatuksia herätti. Vähän hetken mielijohteesta ilmoitin ja sitten tulikin ilmokrapula.

Jos se pelkääkin melko herkkänä ja vähän pehmeänä koirana ihan kauheesti? Saa vielä traumoja! Hyviä kokemuksiahan tässä pitäisi kerätä ja paljon itseluottamusta, poljetaanko niitä nyt tällä vaan maanrakoon?

Äkkiä postia järjestävälle taholle ja kyselemään; Miten testi suoritetaan, laitetaanko koira ahtaalle? Peloitellaanko ja nauretaan päälle. Ei. Ei peloitella eikä ahdistella. Kokenut testaaja antaa koiralle tilan ja koe keskeytetään heti jos ohjaaja tai testaaja niin parhaaksi katsoo. Huh. Hyvä. Eiköhän me sitten voida mennä.

Kätevä Isäntä vielä meidän lähteissä sanoi että pidät sitten koiran puolia siellä etkä anna niiden pelotella. Hassu ilmiö. Toisinaan tuntuu ettei se paljon perusta näistä ideoista, mutta oli se tätä vähän selkeesti pohtinut ja oli huolissaan koirasta. :) Tottakai pidän, kuin leijonaemo ja leijonaemo voittaa kyllä yhden suden ja vaikka karhunkin!

Lähtökohtainen ajatus koko asiaan oli jo sellainen, etten uskonut koiran konesutta oikeana ajattelevan eikä näin ollen siihen samoin reagoivankaan. Lähinnä itselle koko idea hommassa oli se, että halusin nähdä miten Kira reagoi epäilyttävään tilanteeseen, jossa sitä ehkä jopa pelottaa tai jossa se on epävarma. Meneekö lukkoon, häviääkö paikalta, vai pystyykö hallitsemaan itsensä joka tapauksessa. Ajatuksia asian tiimoilta oli muodostunut ja nyt oli tilaisuus nähdä miten hyvin koirani tuntisin. Yllättävissä tilanteissa kun voi tulla yllätyksiä ja yllätetyksi.

Kyllä on epäilyttävän jäyheä tyyppi, taisi kaikki 3 ajatella toisistaan...
Testi oli kaksipäiväinen, meidän vuoro osui sunnuntaille. Testattavana oli rotikoita, vanhaenglanninlammaskoiria, collieita, pari huskya, pyreeni, mäyris, malikka ja plottinajokoiria jotka allekirjoittaneen piti googlata. En ois nimittäin tunnistanut, olisin luullut seisojarotuiseksi. Niin ja vaan sitten joku yksi sakemannikin oli uskaltanut joukkoon.

Sunnuntai aamulla sitten hypättiin kaaraan ja mukaan matkalta tarttui meidän koiratukihenkilö Mari. (Koiratukihenkilö on se tärkeä tyyppi, jolle vuodatetaan kaikki koira (ja hevoskin, siinä sivussa)maailman murheet, kysellään vinkkejä ja ajatuksia ja soitetaan paniikissa, jonkun oletettavasti vähäpätöisen asian takia.)

Oltiin ajoissa paikalla ja päästiin itse asiaan ennenaikojaan eli omaa vuoroamme, koska testitkin oli aloitettu ajoissa ja kaikki eivät olleet vielä ehtineet paikalle. Ehdittiin kuitenkin seurata yksi koirakko ennen omaa vuoroa, vanha englanninlammaskoira, joka olikin varsin rohkea. Testaaja kehui suoritusta, koira meni melko rohkeasti eteenpäin, haukkuen, muristen, väisti ja meni peräänkin, kuitenkin varuillaan ollen. Noin muutoin ko. koiruus oli iloinen, ystävällinen ja avoin. Eli aikas hyvänoloinen ja -hermoinen koiruus kaikenkaikkiaan siis!

Ennen testiä testaaja kertoi testistä ja koirien erillaisista reaktioista. Toi tässä myös esiin sen, että jos koira vähääkään näyttää menevän jonkinlaiseen kipsiin tai kovasti pelkää, keskeytetään testi heti. Hyvä, tämä turvasi mielenrauhani ja pystyin asennoitumaan asiaan avoimin mielin, ilman leijonaemoa. Haastatteli lyhyesti koiran taustoja, ikää, luonnetta, suhtautumista toisiin koiriin, ihmisiin, mahdollista luonnetestausta ja kyseli omia ajatuksia asiasta, miten koira tulisi reagoimaan. Tuumasin että oletettavasti saattaa haluta pois paikalta.

Ei muutakuin testi käyntiin. Ensin annettiin haju suden jätöksistä joita oli tuotu pieni annos lähtöpisteeseen. Ajattelin että jo tässä kohden koirasta näkisi paljon, mutta ei. Haisteli ja lähti eteenpäin rohkeasti. Sitten Iso paha Arska-susi rulli piilostaan esiin. Isolta se näyttikin, ajellessaan nelipyöräisellä kulkupelillään. Alla olevasta videosta näet miten homma eteni. Siinä kohden jossa pysähdyn, susi tuli esiin. Sen verran kämmäsin itse, että kun ohje tuli pitää koira "tuntumalla" ja pysähtyä kun susi tuli esiin, antaa koko liina vasta kun koira liikkui, tipautin liinan alas heti kun susi tuli esiin. Olin varmaan niin eläytynyt tilanteeseen, kauhusta kankeana, Sepe Suden edessä... ;)

Kyllähän se Kira siis epäröi voimakkaasti ja perääntyi. Reagoi kuten epäilin, mutta ei se mielestäni mihinkään paniikinomaiseen tilaan mennyt eikä lukkoonkaan. Edelleen tutkaili ja haisteli huudeja, heilutteli häntää (piti sitä jossain kohden ihan pystyssäkin hetkittäin!) ja tuli kutsusta luokse. Toki halusi lähteä pois eikä missään nimessä lähestyä Arska The Wolffia. Olen silti lähes varma, että jos kyseessä olisi ollut joku muu, kuin tämä neljällä pyörällä ajeleva susityyppi ja olisi hetki tilannetta tutkailtu yhdessä, olisi yhdessä myös todettu ettei tämä ollutkaan mikään bigdeal.

Tiploomi ja arvostelu.
Ei kuitenkaan ollut tarkoitus enkä olisi kyllä halunutkaan kannustaa ja rohkaista sutta kohtaamaan, siltä varalta että se olisi itselleen uskotellut sen olevan oikea. Ei mikään ideaali toivetilanne, ihan napit vastakkain suden kanssa olla.

Testaaja totesi että Kira reagoi pakenemalla, joka on koiralle se viisain ja edullisin tapa tilanteessa (oikeassa siis). Eli jos koira ottaisi joskus lenkillä hatkat, kannattaisi minunkin suoriutua rivakasti perässä. Ei aikoisi koira minua pelastaa, vaan jos joskus pelkkä koira palaisi lenkiltä kotiin, ei kannattaisi isännän yhteiskunnan varoja tuhlata kutsumalla etsintäpartiota. Sus söi. :D

Testaaja oli hyvin vakuuttunut siitä, että tämä testi jäi koiran mieleen eikä se sitä ikinä, hajuineen ja kokemuksineen unohtaisi. Toimisi siis täysin samoin jos oikeasta sudesta joskus hajun saisi, lähtisi karkuun.

En ihan purematta tätä niele. Uskaltaisin nimittäin väittää, (toisaalta valitettavasti) että sama reaktio olisi saatu aikaan vaikka luonnetestin kelkalla tai täytetyllä koiralla, lampaalla, tms. Joka tulisi piilosta esiin yhtäkkiä omana omituisuutenaan pyörien päällä, omituisien ääniensä kera. Eli tavallaan tämä on Kiran tapa reagoida mihin tahansa sen mielestä epäilyttävään ja vähän pelottavaan tilanteeseen tällä hetkellä. En tiedä, mutta epäilen ja epäillähän soppii. Olisi kiva nyt testata vaikka sitä luonnetestin kelkkaa tai totuttaa se samantyyppisiin friikkijuttuihin (saada asenne nou big diil-esiin) ja sen jälkeen mennä uudelleen susitestiin.

Jokatapauksessa Kira selvisi hommasta minusta hienosti (minäkin pakenisin paikalta, joten nyt tiedän että pakenemme yhdessä!), ei saanut traumoja tai jälkipuistatuksia, toivottavasti ei näe painajaisiakaan.

Testi oli kivasti järjestetty, kiitos siitä Vanha englanninlammaskoirat Ry:lle ja Konekarhun Arska - sudelle sekä Testaajalle. Testaaja oli ammattitaitoinen ja veti mielestäni tosi kivasti testit läpi, kertoen ensin ajatuksesta ja kokemuksista sekä antoi rakentavan ja asiallisen palautteen. Niin ja hienon tiplooominkin! Sanoi tosin ettei tiploomin kuvaa saa illalla koirulille näyttää, tuumasin etten minäkään taida uskaltaa katsoa. Tottiskentällä ehkä sitä voisi vilauttaa ja muistuttaa että tällaistakin vois olla, jos tottistelu ei maita... ;)

En tiedä tekeekö ketään muita näitä mutta ehdottomasti, jos asia kiinnostaa, suosittelen ko. jengiä, Arskaa, Reinoa ja Askoa! :) Katselin että Merimaskussa olisi huhtikuussa testit, pitäisiköhän mennä katsomaan mitä Tara tuumaa... ;)

Oletko sinä testannut koirasi ja/tai mitä mieltä asiasta yleensä olet? Ohessa vielä se video, (kiitos koiratukihenkilö!) klikkaamalla HD:tä näkynee Vimeon kautta tarkempana, sekä vertailunvuoksi tubesta bongattu kylmähermoinen, aito susikoira samassa testissä...



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimii!

Kiitos

Häntähalvaus