Koruista tärkein

Maailmassa ei ole hienompaa korua kuin tämä. Ja ne kaksi edeltäjäänsä, jotka olen onnistunut rikkomaan. Onneksi niiden johdosta suuriin mittasuhteisiin paisuneista draamoista on selvitty tilaamalla uusi. Toinen putosi lavuaariin ja särkyi, kuten sydän, Tintin heiluttaessa häntää sateenkaarisillan portilta pitkään eroon.

Toinen jotenkin kärsi, tai vain kului. Tätähän kun ei oikein pois oteta kuin suihkussa. Aina se killuu kaulassa, menossa mukana. Se on kovin rakas

Löysin Tintistä vanhoja valokuvia. Niitä oikein perinteisiä. Se oli niissä vielä nuori, ehkä 6vuotias. Erinäköinen. Nuori. Ja aina iloinen, ystävällinen ja uskollinen. Kaikessa mukana. Kirassa on silloin tällöin samoja juttuja, mitä Tintissä. Ne on jänniä, "fläspäkkejä"...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!