Kätketty onni

Tiettekö mikä on pebasta. Se kun tuntuu että on jotain kutkuttavan hyvää, olevinaan, eikä voi näyttää  sitä, jakaa sitä fiilistä juuri siinä, kenenkään kanssa. Se kun tuntuu että vaikkei itse oikein mitään osaakaan, toi osais. Ja ihan täysillä sen minkä osaa, jotenkin itseoppineena. Koska ei uskalla tehdä oikein mitään ettei se mene rikki. Vielä enemmän rikki. Kun tuntuu että pitää pitää sitä pullossa ja kuplamuovissa, ettei se vaan menisi rikki ja särje paljon muutakin jos menisi.

Sähäkkä turboviritetty minimoottori, ottaa kierroksia ja vaatii enemmän, paljon enemmän. Manailee pieniä kimeitä kirokimityksiään kun ei saa. Ai että tykkään tosta. Ääripäiden keskiö, sylikoira kainaloinen, kihakka pirulainen ❤ 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!